Eller hur? Ruotsinkielinen sananlasku väittää ainakin näin.
Nelitassu viihtyi hyvän tovin tämän mustan, kiiltäväkuorisen kaverin seurassa. Emäntä päätti kuitenkin viedä kaverin turvaan isokokoisemman mustaturkin kaverin kättely-yrityksiltä.
Tuo toinen tuntui olevan jo alkuun huomattavasti epämiellyttävämpi tuttavuus. Hauskan näköinen veijari joka tapauksessa, vaikka jalkapareja on enemmän kuin normaaleilla koiran leikkikavereilla.
Kesän ilot ovat siis täällä, nyt nautitaan auringon lämmöstä turkkiin!
keskiviikko 23. toukokuuta 2012
maanantai 7. toukokuuta 2012
Sohvasurffausta Hietsun rannoilla
Kaikkeen ollaan kaupungin puistoissa törmätty, mutta tämänkokoiset roskat alkavat jo todella olla häiritseviä. Hietsun rannalle on nimittäin joku sisustustaan päivittävä hylännyt sohvan ja kaksi nojatuolia.
Ja vielä mutistaan koirankakkaongelmasta... Toki, toki ne kakat pitää kerätä pois, mutta kyllä tämäntyyppiset tempaukset laittavat pohtimaan, kenestä tuleekaan enemmän jätettä: kaksi- vai nelijalkaisesta.
Ja vielä mutistaan koirankakkaongelmasta... Toki, toki ne kakat pitää kerätä pois, mutta kyllä tämäntyyppiset tempaukset laittavat pohtimaan, kenestä tuleekaan enemmän jätettä: kaksi- vai nelijalkaisesta.
torstai 3. toukokuuta 2012
Metsänvartijana
Oi ja voi, viimein on saapuneet leppeät kevättuulet ja me kävimme niitä haistelemassa.
Sekä joulun tienoon myrskyn tuhoja kauhistelemassa. Tässä tosiaan oli vielä viime syksynä meidän mustikkapaikka (josta siis vetäisin sangollisen mustikkaa +2,5 tunnissa).
Missä ei hongikko ole laonnut sikin sokin, on metsäkoneen jäljiltä varsinainen hävityksen kauhistus. Ei ihan ymmärrä 50 cm pituisia kantoja ja oksien sekaan jätettyjä täysmittaisia tukkeja... Tarpeeksi taloudellista vahinkoa ilman metsään lahoamaan jäävää kelpo tukkipuutakin.
Vaan Taika kävi kiipeilemässä kaadoilla, juurakoilla ja kivillä. Muuttunut, tuttu maisema selvästi mietitytti.
Sekä joulun tienoon myrskyn tuhoja kauhistelemassa. Tässä tosiaan oli vielä viime syksynä meidän mustikkapaikka (josta siis vetäisin sangollisen mustikkaa +2,5 tunnissa).
Missä ei hongikko ole laonnut sikin sokin, on metsäkoneen jäljiltä varsinainen hävityksen kauhistus. Ei ihan ymmärrä 50 cm pituisia kantoja ja oksien sekaan jätettyjä täysmittaisia tukkeja... Tarpeeksi taloudellista vahinkoa ilman metsään lahoamaan jäävää kelpo tukkipuutakin.
Vaan Taika kävi kiipeilemässä kaadoilla, juurakoilla ja kivillä. Muuttunut, tuttu maisema selvästi mietitytti.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)