Mustikkaretkellä

Mustikkaretkelle
lähdettiin ja metsäpolkua kuljettiin.
Laavulla sitten
hauska hiekka huomattiin:



Toivottavasti kameran pyöriminen ei haittaa... piti pyörähdellä hiekkasuihkujen alta pois suuntaan jos toiseenkin. Ja emännän mustikkasanko sai oivan vahdin - makkarapalkalla.

Ja kun huomattiin, että myös emännän kännykkä on näkyvillä, muistettiin, että sen kantamisestakin saa nakkipalkkaa... Onneksi on veden- ja kolhunkestävä käpälä eli tassupuhelin.

Niin, ja se mustikkasaalis: 10 litraa kahteen ja puoleen tuntiin käsin poimien. Ihan kelpo lisä pakastimeen talven herkuiksi. Välillä pidimme tauonkin: kuuntelimme muuttolintujen rupattelua ja istuskelimme mättäällä.

Rantavahdin koiranvirka

Taika pääsi jo jokin aika sitten rantavahdin hommiin Puruvedelle. Masalan hiekkarantaa vartioi muutaman päivän ajan tumma koirasfinksi.

Muurahaiset kehtasivat häiriköidä pikkuasioilla rantavahtia, kuten videon loppupuolella käy ilmi.



Paluumatkalle lähdettäessä ja autoa pakatessa koiruus oli salamannopeasti etupenkillä, josta ei olisi siirtynyt suosiolla omaan boxiinsa auton takaosaan niin millään. Penteleinen sentään, sieltä ei näe kunnolla ja toisekseen ilmastointi ei puhalla yhtä ihanasti villahousuihin kuin etupenkin jalkatilassa. Tyynynä emännän käsilaukku, jota luvattiin vahtia tarkasti hyvityksenä menetetystä jalkatilasta.

Alkumatka taittuikin emännän varpaita lämmittäen, mutta loppujen lopuksi siirryttiin omaan yksiöön matkaa taittamaan. Perillä kaupungissa huokaistiin syvään ja painuttiin lenkin jälkeen pitkille nokosille sohvan alle: täällä ei todellakaan ole yhtä hyvät maisemat kuin kirkkaiden vesien äärellä.

Pimi hau mustikassa

Hups, meillä oli avustava nelitassu mukana mustikkametsässä. Ja kuinkas sitten kävikään:

Niin, siis korin kantamisesta saa mukavan virikkeen ja tempun vilkkaallekin koiralle. Kasvattaa kärsivällisyyttä - myös korin omistajan, ei vain koiran omistajan...

Nyt sitten kaikki mustikkaan keräämään omat superfoodit massuun ja talven varalle. Taikakin popsii silloin tällöin hiukkasen mustikkaa oman ruokansa mukana [ hys hys, emäntä ei ole sitä koirulle kertonut, kun hyvin on maittanut ].

Vesivahinko

Hui. Kävi pieni vesivahinko ja koirun harmiksi emännällä oli valvontakamera valmiina.



Kamerakielto tulisi ulottaa seiskarineidin mielestä erilaisiin suihku- ja muihin kosteihin tiloihin mukaanlukien erämaalampareet.

Monivalintatehtävä

Kyllä maalla on mukavaa. Kaupungissa pitää tassutella jäätelökioskille. Maalla asiat on hoidettu fiksusti. Viikottain jäätelöauto (eli kauppa-auto, emännän huom.) kurvaa suoraan pihaan yhteisestä sopimuksesta ja sieltä kannetaan jäätelö kirsun alle.

Kevyt sokeriton mansikka Valiojäätelö vai emännän Trio-tuutti? Kas siinä pulma...

Ps. Sanoivat, että tuosta meidän jäätelökauppa-autosta on tulossa syksyllä elokuvakin. Ovat sen kyllä ansainneet.

Kuuminta hottia

Taika löytyy nyt myös Facebookista. Kuulumisia ohi blogin ja vain kavereille - joten etsi tassuihisi Taika Saarinen...

On kuuma! Näin viilenee räpyläjalkainen hyljekoira nurtsilla. Musta tiivis turkki kerää vinhasti aurinkoenergiaa.

Huikopalaa, osa II

Piti vielä kertoa edellisen postauksen tai episodin jatko emännän näkökulmasta. Olkaapa hyvät, asioillahan on aina vähintään kaksi näkökulmaa:

Palataan kaupunkiin. Ruoka-aikaan koiran ruokakuppiin ropsautetaan laadukasta holistista kuivanruokapapanaa. Valpas koira asettuu vihjesanasta emännän sivuun, ottaa ryhdikkään katseen ja napittaa silmiin, kunnes saa luvan sännätä kupille.

Kupilla musta kirsu analysoi nopeatsi tilanteen.

— Mitä tämä on, kertoo tyrmistynyt ilme.

— Haluan puhua henkilökunnan kanssa. Haluan palauttaa annoksen keittiöön, tämä ei ole tilaamani ruokalaji, koiran ilme kertoo syvästä närkästyksestä ja se peruuttaa ruokakupilta.

Emäntä tokaisee

— Syö nyt vaan.

Koira ottaa ryhdikkään asennon ruokakupin vierestä ja mulkaisee emäntää. Koiran ilme vihjaa, että tällainen peli ei kertakaikkiaan vetele. Kahdesta useampaan päivään hän on sentään saanut huomattavasti laadukkaampaa, vaihtelevampaa ja maistuvampaa kotiruokaa.

Paastoa kestää lämmitettyjen mustamakkara-aterioiden jälkeen vajaan vuorokauden.