Mustikkaretkelle
lähdettiin ja metsäpolkua kuljettiin.
Laavulla sitten
hauska hiekka huomattiin:
Toivottavasti kameran pyöriminen ei haittaa... piti pyörähdellä hiekkasuihkujen alta pois suuntaan jos toiseenkin. Ja emännän mustikkasanko sai oivan vahdin - makkarapalkalla.
Ja kun huomattiin, että myös emännän kännykkä on näkyvillä, muistettiin, että sen kantamisestakin saa nakkipalkkaa... Onneksi on veden- ja kolhunkestävä käpälä eli tassupuhelin.
Niin, ja se mustikkasaalis: 10 litraa kahteen ja puoleen tuntiin käsin poimien. Ihan kelpo lisä pakastimeen talven herkuiksi. Välillä pidimme tauonkin: kuuntelimme muuttolintujen rupattelua ja istuskelimme mättäällä.
Aika ihanasti saitte mustikkaa! Itselläkin oli monta kertaa aikomuksena käydä mustikassa, mutta saldo jäi alle pariin desiin...
VastaaPoistaOot kyllä mahtava kaivuri. Ja huomasin, että oot kunnostautunut myös myyränmetsästyksessä. Mähän olen myyräkoira, ai eiku mäyräkoira. Mut pidä Taika meno päällä joka säällä!
VastaaPoistaLeila: No joo, emännän mustikkanenä on pettämätön - ja Pohjois-Satakunnan metsissä riittää tätä(kin) ilmaista herkkua millä mitalla vaan. Eipä juuri marjastajia ati sienestäjiä näy kuitenkaan. Etelä-Suomen ulkoilualueilla sitten on taas väkeä kuin pipåå ja koiraakin irrallaan, joten Taika on siellä liinassa.
VastaaPoistaMyrsky: Kyllä vaan, kaivuuhommat on taikan ominta alaa. Myyrät on ihan ykkösiä, koulutuskentällä ja (hyvin harvoin) näyttelykehässä pitää pysyä aivan keskellä, ettei tule hyvät myyränhajut kirsuun ja keskittyminen suuntaudu muualle... Kiitos, menoa riittää niin, ettei uskoisi +7-vuotiaaksi koiruksi ensinkään.
t. Pau-emäntä
Komeasti kaivettu! Oliko siellä myyriä vai mitä kiintoisaa? Oma koira aikoinaan halusi kaivaa Kruunuhaan Tervasaaren koira-alueen rantatörmiin isoja suodenluolia, joista ei millään olisi haluttu lähteä kotiin:)
VastaaPoistaHienon mustikkasaaliin saitte!
Sussi, ei myyriä, pelkkää kaivamisen iloa. Tai kukaties Taika kuuli madon liikkumisen... kerran alkoi hurja kaivuu keskellä ulkoilualueen tiukaksi tampattua hiekkareittiä. Kas, pian huomattiin, että siellä alla kulki pieni salaoja... Meillä on ollut vakioluola, jota ollaan käyty kaivamassa Helsingin pikkuisella metsäkaistaleella. Vaan kun ihmiset alkoivat kantaa paikalle mm. salaattia, keitettyä perunaa ja muuta ruokaa, katsoin parhaaksi olla päästämättä tassukaveria luolan perille, jonne en nähnytkään.
VastaaPoistaKelpo mustikkasaalis, juu - ja tarkoitus on poimia lisääkin:)