Nyt sitten kaikki mustikkaan keräämään omat superfoodit massuun ja talven varalle. Taikakin popsii silloin tällöin hiukkasen mustikkaa oman ruokansa mukana [ hys hys, emäntä ei ole sitä koirulle kertonut, kun hyvin on maittanut ].
tiistai 2. elokuuta 2011
Pimi hau mustikassa
Hups, meillä oli avustava nelitassu mukana mustikkametsässä. Ja kuinkas sitten kävikään:
Niin, siis korin kantamisesta saa mukavan virikkeen ja tempun vilkkaallekin koiralle. Kasvattaa kärsivällisyyttä - myös korin omistajan, ei vain koiran omistajan...
Nyt sitten kaikki mustikkaan keräämään omat superfoodit massuun ja talven varalle. Taikakin popsii silloin tällöin hiukkasen mustikkaa oman ruokansa mukana [ hys hys, emäntä ei ole sitä koirulle kertonut, kun hyvin on maittanut ].
Nyt sitten kaikki mustikkaan keräämään omat superfoodit massuun ja talven varalle. Taikakin popsii silloin tällöin hiukkasen mustikkaa oman ruokansa mukana [ hys hys, emäntä ei ole sitä koirulle kertonut, kun hyvin on maittanut ].
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Komeasti kulkee mustikkalähetti:)
VastaaPoistaMinun koirani aikoinaan söi mustikoita suoraan varvuista. Selvästi koirien mieleinen marja.
No ehkäpä hieman turhankin komiasti ja nopiasti... ;) Toiset koirat tosiaan tykkäävtä syödä mustikoita tuoreena metsässä, olen kuullut.
VastaaPoistaIhana! Tuliskohan mustikkalähetti tänne asti?
VastaaPoistaEi tuo emäntä taida päästää itsekseen matkustelemaan ;)
VastaaPoista