perjantai 15. lokakuuta 2010

Pupu pöksyyn?

Nyt se taas tapahtui. Aamuretkellä Taikan suuhun päätyi kani. Isäntä raportoi, että Taika laittoi kuononsa Oopperatalon takana olevaan kaninkoloon. Veti päänsä pois ja suussa oli kani. Ei siis mikään viimevuotiseen villiminkinkellistykseen verrattavissa oleva operaatio.

Taika oli mustikka-Matin kaverina ja huomasi erämaassa villiminkin, jota jallitti useamman tunnin. Minkki ehti jo puraista kirsun pieleenkin, mistä Taika tulistui toden teolla ja minkki sai nk. lentävän lähdön minkkien taivaaseen.

Eilen taas saaliiksi osui puistossa kipittänyt hiiri.

Mutta siis - tämä kani päätyi roskiksiin isännän toimesta. Olisi varmaankin pitänyt ottaa riistaruoaksi talteen. Ken haluaa seuraavan, voi jättää varauksen emännälle! Kanitoimitukset ovat sitten jo hiukan epäsäännöllisellä rytmillä, ei ihan tilaustyötä.

Taikan ulkoiluttajalla tulee olla melkoinen arsenaali pussukoita taskuissaan: namipussi, kakkapussit, hiiripussit, kanikassit...

Ja todellakin, meillä on vakavia vaikeuksia keskittyä matkustamaan lemmikkieläinvaunussa kanihäkin vieressä, ymmärrättehän. Useimmiten oma-aloitteisella paikanvaihdolla ylimääräiseltä stressiltä vältytään puolin ja toisin.

6 kommenttia:

  1. Kanikassit, voi huhhuh :)
    Voimme lainata jotakin riistaa varten uutta kassiamme, joka ilmestyy tänä iltana blogiin...
    Onko Taikan rotu sitten metsästäjäksi jalostettu, vai onko teidän tyttö erityisen hanakka turkisten perään??

    VastaaPoista
  2. Hmm, uutta kassia - pitääpä käydä tsekkkaamssa se :)

    Ehkäpä Taikan mielestä minkkiturkin hankinta kuuluu jokaleidin taitoihin;-) No onhan seiskarinkoira ollut hylkeiden jälkillä, mutta tämä kaikenkarvaisten turkillisten otusten perään kirmaaminen on kyllä tavallista hyljekoiraa korkeammalla viettitasolla.

    VastaaPoista
  3. Taika voi selvästi ottaa työpaikan Helsingin kaupungilta kaninjahtaajana. Kaupungin kaninpyyntiongemistahan kirjoitetaan niin usein lehdissä.

    Kauheaa ajatella, että koko kaniongelma on peräisin ihmisistä, jotka ovat jättäneet lemmikkinsä, murrr...

    VastaaPoista
  4. :) Sussi, niinpä niin. Eri asia, kuka jaksaa seurata 8-12 h/vrk kaneja jahtaavaa koiruutta... Taika ei nimittäin väsy, eikä kaipaa lakisääteisiä taukoja;)

    Todella surku, miten ihmiset hylkää lemmikkejä luontoon. Mummulan lähelläkin naukuu kissa, joka on ollut selvästi jonkun kotikisu. Kissaa ei vaan kukaan tunnu kaipaavan, useamman kk:n jälkeenkään.

    VastaaPoista
  5. meidän koiruliini syö aina sammakoita ja peltohiiriä :D

    VastaaPoista
  6. Tervetuloa mukaan Taikan seikkailuihin, Inka!

    Siis syö, SYÖ sammakoita? Huh:p

    VastaaPoista

Kiitos haukuista:)