Ystävää me kaivataan

Synkistellään täällä kirkkaana päivänä. Meidät tavoitti tieto, että bokseriystävämme on nyt kivuista vapaa ja lähtenyt seurastamme. Kova ikävä on hulvatonta, huumorintajuista ja komeaa veikkoa, joka vei seiskarineidin sydämen. Toivotamme hurjasti voimia emännälle.

Tässä tassuttelevien koiraystävysten kuva
vuoden takaa ystävänpäivän tienoilta. Me ollaan nyt vaan hiljaa.
Pitäkää huolta ystävistänne.

Lepoa (karva)tassuille

Ihmettelimme joulu-tammikuun pakkaspäivien jälkeen, miten pehmeät ja pörröiset Taikan tassuista on tullut.  Polkuanturoiden väliin on kasvanut valkoista karvaa. Ennen vain toisen takajalan pohja oli valkoinen, pikkuhiljaa lisää charmia on tullut kuononkin seutuville. Mutta nämä Taikatassut ovat hauskat, eipä ole aiemmin moisia huopatossuja Taikurilla nähty.

Ihan verrokiksi alakuvassa normaalit koirantassut, emännän saaman joululahjakirjan kannessa:

Kirja on hyödyllinen. Taika nauttii suunnattomasti rauhallisesta lihashuoltohieronnasta, jota olen antanut aiemminkin, ilman kummempia oppeja. Palaute on välitön - pari lipaisua kämmenselkään tai kieli lipoo kirsua. Ja lopuksi ihan pehmeä hauva jaloissa. Tarkemmat tiedot kirjasta löydät vaikkapa täältä.

Taika Talviparta

Taika Talviparta on nauttinut täysin siemauksin lumesta. Puhdasta, ihanaa valkoista puuteria - johon jää kivasti kaikki jäljet ja hajut. Huomioita ollaan tehty hiirulaisista, piisameista, pupuista, jänöistä ja ehkä minkistä. Silloin kun kyseessä on vaarallisempi otus, Taikan niskaharja nousee piikkisuoraksi pystyyn ja suusta pääsee tuhahduksia.

Toinen ilon aihe oli se, että törmättiin sattumalta bokseri-boyfrendiin. Taikalla on tapana alkaa haukkua ilosta, kun näkee tutun koiran. Samalla häntä heiluu vimmatusti.Mitä lähempänä ollaan, sitä enemmän haukku alkaa muistuttaa mielestäni nalkutusta... Mielessäni tekstitän haukkukuplia: "Missä sitä taas on oltu! Ei ole näkynyt pitkään aikaan! Pöh!" Ja sitten leikkiäänet; karmeaa örinää, murinan ja haukun välimuotoa. Ihan kaikki koirat ei ymmärrä sen olevan tuikitavallista tälle seiskarisinkkutytölle. Ja voi sentään, jos uros erehtyy nuuhkaisemaan kiinnostuneesti päinkään. Kimeä kiljaisu ja diiva syöksyy pakoon - niin pitkälle kuin 1,2 metrin hihna riittää.

Onneksi tämä bokseri-boyfrendi on karski kaveri, jota ei pienet hätkäytä.

 

Taika Talviparta toivottelee
lämmintä joulumieltä sekä omistajille, haukuille että ystäville.
Onkohan huomenna nakkikrapula?
Tänään on nimittäin koirakoulun joulujuhla.

Taika suosittelee: hyväksi haukutut

Päätimme koostaa Taika suosittelee -listan monien muiden koiranomistajien iloksi.
Nämä vinkit ovat satunnaisessa järjestyksessä.


. Koiranpennun kasvatus, Tuire Kaimio, WSOY. Tällä kirjalla ollaan päästy pitkälle rasavillin pennun ja aikuisenkin neidin kanssa. Hyllyssä 1. painos, WSOY:n bestselleristä otettu jo 11. tarkistettu painos! Suosittelen lämpimästi! Myös Koirien käyttäytyminen -kirja kuluu käsissä.


. Rakkaat Haukut. Taikan hyväksi haukkuma koirakoulu, jonka VIP-laumassa kohelletaan oppimassa ja kokeilemassa uutta. Happy Dog -valjaat saa tosin meillä aikaan onnettoman koiran, valjaat kun kutittaa! Mutta venykekepala on oiva juttu!

. Pieni Koiruus. Koirakoulu, jonka kursseilla on reipasta meininkiä ja hyviä jippoja oppimiseen. Etenkin kesäkurssit hyväksi haukuttuja.


. Vauhti-Raksu. Koirien (ja kissojenkin) ruoka.net tuo menun kotiovelle. Vaihtoehtona myös Lempimuona.


. Orijen. Ruokaa, jolla pärjää! "Tuotteiden valmistukseen käytetään tuoreita kanadalaisia raaka-aineita, kuten jyväbroileria, preeriatilojen vihanneksia, pohjoisista järvistä pyydettyä kanadansiikaa, Tyynenmeren lohta sekä puutarhoissa viljeltyjä karpaloita ja omenia."


. Puhti. Kotimaisella sapuskalla kasvoi sekä koira että koiran järki. Ainakin kalaa sisältävällä Saaristo-Puhdilla. Jos ei halua rouskuttaa kanadalaista villisiikaa (Orijen-sapuska), tämä on oiva vaihtoehto.


. Foreca täsmäsää. Kannattaako laittaa kirsua oven ulkopuolelle? Täsmäsää paljastaa koiranelämän realiteetit.

. Havukka-ahon ajattelija. Bongaa Taika-koirakin valkokankaalta ja nauti korpifilosofin ikivihreistä ajatuksista valkokankaalla tammikuussa 2010.