Kävimme tänään koirakoulun mainoskuvauksissa. Esitimme Rähjäämättä hihnassa -kurssilaisia ja hyvin meni! Lihapullamurut olivat salainen ase tällä kertaa, harvinaista herkkua. Taika nauttii koirakoulussa puuhailusta, ja katsellaankin nyt koiratanssikurssia keväälle. Jos ollaan menossa autolla koirakouluun, alkaa riemunkiljahdukset kuulua auton takaosasta, Taikan yksiöstä, välittömästi kun ollaan käännytty oikeaan suuntaan. Tuttu ihana koiraohjaaja saa myös aina iloisia kiljahduksia aikaan:)
Vaan saatiin taas huomiota toistepäinkin. Ratikassa jälleen kerran mieshenkilö tuli kertomaan, että onpa "hieno koira". Onneksi selviydyttiin tällä kertaa ilman hellyyskohtausta, joita raavaatkin miehet ovat saaneet Taikan nähdessään. Yhden kerran bussin lattiaa konttasi 190-senttinen ja reippaan kokoinen äijähenkilö soperten "mikä... mikä... pieni ihana koira siellä penkin alla on..." Emäntä tunsi olonsa jokseenkin kolmanneksi pyöräksi puolivuotiaan koiraneidin kiivetessä tämän herrahenkilön syliä kohti.
Tällä kertaa käveltiin Lauttasaaresta kotiin. Paluumatkalla pitää aina ihailla merta ja horisonttia. Ohikulkijoita hymyilyttää ja muutaman iloisen kommentinkin ulappaa tiiraileva koira sai. Parikymmentä metriä kerrallaan päästään eteenpäin ja taas pysähdytään katselemaan. Tällä kertaa oli lumikinokset korokkeena, ei tarvitse nostaa tassuja sillankaidetta vasten ja tiirailla vain pienojen välistä.
Ihanaa, että loskakeli vaihtui pakkaseen. Me nautitaan!
Ihana kuva, ylhäältä on hyvä seurata tapahtumia.
VastaaPoistaTaas tuli muistoja mieleen, oma koirani silloin aikoinaan autoon päästyään aloitti valtavan kiljumisen,oikean joukaamisen (jouuu!). Oli niin innoissaan kun tiesi pääsevänsä suosikkipaikkoihinsa:)
Geeneissä lienee tuo ulapalle tuijottelu:) Vai joukaava koiruli....*hih*
VastaaPoistaTodella hieno kuva!
VastaaPoistaKyllä ne raavaat miehetkin heltyvät. Todistettu on täälläkin, aivan vieraat miehet ovat polvistuneet tiellä eteemme, ja veikkaan ettei emännän takia :)
Oijoi, koiruudet murskaa - ja hoitaa sydämiä;)
VastaaPoista