Työn ja levon suhteesta

Emännän kiireistä johtuen on kuulumisten päivittely tapahtunut lähinnä ajatuksissa. Osittain on Taikakin joutunut sekaantumaan kiireisiin. Aamu-uniselle koiralle herätykset yhä hämärämmässä ovat olleet epämiellyttäviä. Päivän toisen asiointikierroksen päätteeksi on muutaman kerran suunnattu lähistöllä sijaitsevalle emännän työhuoneelle, jossa Taikallakin on kyllä ihan kohtuulliset oltavat lampaantaljoineen. Lampaantaja on muuten käytettynä hankittu - ketään ei ole listitty varta vasten neidin makuupaikan vuoksi.

Neuvottelua Taka-Töölöstä Etu-Töölöön siirtymiseksi käydään kuitenkin sanattomasti. Kadunkulmissa, josta useasti mutkattu emännän työhuoneelle, käydään suurin piirtein seuraava esitys.

Taika: Jähmettyy paikoilleen kirsu kohti kotia eli päinvastaiseen suuntaan.
Emäntä: Mennään nyt vaan.
Taika: Kääntyy katsomaan emäntää silmiin. Sinähän siellä töissä käyt, en minä!
Emäntä: No niin, nyt tassua toisen eteen. Kevyttä painonsiirtymää hihnassa emännän päähän.
Taika: Katsoo närkästyneen näköisenä. Minua ei kuule kiinnosta nyt työt yhtään.
Emäntä: Kiertää kirsun ja kotitalon väliin.  Ja sit mennään, reippaasti vaan!
Taika: Kyllästyneenä. Joopa joo. Kulkee lonnien, tassunkynnet asfalttia raapien.

Perillä odottaa lampaantalja, vesikuppi ja puruluuherkku uutteraa käytäväkolinoiden vartijaa.

Välillä lisäjännitystä tuo Töölönlahden maanalaisen pysäköintihallin räjäytystyöt. Vaan onneksi Taikaa ei mitkään pienet paukut, ilotulitteet, räjäytykset tai vastaavat haittaa suuremmin. Korkeintaan toinen silmä avautuu koiranunesta.

Sadesäällä kannattaa ehdottomasti painautua sohvatyynyjen väliin mahdollisimman pieneksi ja vältellä emännän tai isännän katsetta siinä vaiheessa, kun puhutaan ulos lähtemisestä. Ken murehtii, että koiran hankinta sopii vain aamuvirkuille, voi hakea teorialleen vahvistusta muualta. Kliiniset eläinkokeet osoittivat, että kun ilta-asiat oli hoideltu iltaysiltä, voi seuraavana aamuna vetää huoleti lonkkaa jopa yhteen, mieluiten sohvalla.