Siinä samassa alkaa kuulua vaimeana sydäntäsärkevää ulinaa... Taika! Mielessäni välähti nopeasti
a. kyykäärmeen purema
b. jalka poikki tai jumissa jossain
c. iso haava terävään risuun
Hihkaisin koiran isäntäpuolelle "Kuuletko?!" ja samassa hän lähtikin viilettämään ääntä kohti.
Hmmm. Jyrkän metsäojan reunalla taisteli vesikammoinen hyljekoira veteen putoamista vastaan varsin kuuluvalla äänellä. Nopea kahmaisu kaulapannasta ja daami nostettiin ojanreunalta metsätielle.
Alkoi armoton kuivailu, joka kulkee suurinpiirtein seuraavaan tapaan:
Iloista syysviikon alkua!
Voi Taikaa, onpa vesi todellinen kauhistus. Onneksi ei käynyt pahemmin:)
VastaaPoistaOnneksi ei tosiaan käynyt pahemmin ja ojassa ollut ihan hurjasti vettä. Mietitytti, miten pikkuiset jänöt tai metsälintujen poikaset pääsevät ylös jyrkän ojan reunaa pitkin - ei mitenkään.
VastaaPoistaTaikalle vesi on jotain aivan järkyttävää - suihkussa käyntikin;)
Voih toista! Onneksi ei käynyt loppujen lopuksi säikähtimistä lukuunottamatta mitään suurempaa. Olen joskus haaveillut pitäväni koiria irti metsässä, mutta en ehkä juuri tuollaisten tapausten pelossa uskaltaisi päästää irti hihnasta. Isäni metsästää oman beaglensa kanssa ja monesti on ollut suurta huolta koirasta.
VastaaPoistaLuulen, että Taika kyllä selviytyisi omin avuin ojasta, vaikkei tassut yltäisi pohjaan ja uimamerkki on jäänyt suorittamatta.
VastaaPoistaMutta suolampi, jonka pinnalla on jäälauttaa, on killeri monelle metsäkoiralle.