Päivystävä koiramme seisahtuu mielellään aukean laitaan. Huolestuneena katse kiertää horisonttia ja häntäkin laskeutuu usein alas. Autoja horisontissa - haukkua. Ne eivät vain kuulu maisemaan. Sillat ovat aivan käsittämättömiä, autoja taivaalla - haukkua.
Suolla oli etsittävä hiukan muuta ympäristöä korkeampi paikka tähystykseen.Täällä vain kuunnellaan hiljaa. Iltakävelyllä musta halloweenkoira (karkki vai kepponen > nami vai taikatemppu)
huomioi merkillisen itsevalaisevat kurpitsapään.
Jälleen kerran vain kamerakännyn heikko otos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos haukuista:)