Mutta ruoka-asiaan. On taas se aika vuodesta. Hirvijahti alkaa ja herkkulähetystä odotellaan. Odotellessa popsitaan kuivapapanaa ja emännän keitoksia, jossa eläinkuntaa edustaa ihan lähikaupan nassikka. Mietitään kuivapapanavaraston täydennystä täältä:
Lihaa ja luita tulee pakastin olemaan pian pullollaan, mutta raksuakin tarvitaan. Se on etenkin keikkailevalle koiraneidille kätevää matkaevästä. Meillä on suosittu Orijen Adult -muonaa, jos mahdollista. Maistuu, turkki kiiltää ja massu pysyy kunnossa.
Vaikka periaatteessa olen lähiruuan kannattaja myös koiran sapuskan suhteen, niin koiran terveyden lisäksi vaakakupissa painaa helppous ja raaka-aineiden luonnollisuus. Kotimaisesta Jahti & Vahti -koiranruokanäytteestä Taika sai elämänsä toisen ruokaperäisen ripulin (ensimmäisen löysävatsan sai eläinkaupan mössötäytteisestä luusta).
Mieluiten hankkisin kotimaista Puhti-muonaa, mutta sen saatavuus Helsingissä tuntuu olevan taistelua. Vauhti-Raksu kuljettaa kotiin, mutta koska viikonloppuisin on usein muutakin puuhaa kuin odotella koiran kotijäätelöautoa, se ei ole käytännöllisin vaihtoehto kuitenkaan.
Puruluissa suositaan kotimaista. Niistä voisimmekin jakaa muutaman vinkit ja niksit aktiivisen koiran työllistämisessä - mutta toisessa postauksessa.
Nyt on tutkailtava uudistuneen Lempimuonan ajoaikataulut, sillä se taitaa vetää pidemmän korren Zooplussan kanssa. Paitsi, että juuri kaipaamamme Orijen Adult ei löydy valikoimista. Kysytäänpä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos haukuista:)